Sähköenergian hinnoittelu ja riittävyys
Suomessa tarvitaan lyhyellä aikavälillä sähkön hintasääntelyä ja parin vuoden aikavälillä sääolosuhteista riippumattoman sähkön tuotannon lisäämistä hiilellä ja turpeella siten, että sähkön tuotanto ylittää kulutuksen myös kovimman kulutuksen päivänä. Ydinvoimaa pitää rakentaa lisää, mutta se ei ratkaise lähivuosien ongelmia. Turve pitää saada uusiutuvaksi energialähteeksi niin kuin se Ruotsissa on, ja turpeella pitää tuottaa sähköä niin paljon, että voimme olla varmoja energian tuotannon huoltovarmuudesta tulevina vuosina.
Sähköpörssin hinnoittelumekanismi ei toimi tällaisessa tilanteessa, jossa koko Euroopassa on pula energiasta. Pörssisähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool sähköpörssissä, johon kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja sekä Tanska. Hinta määräytyy kalleimman markkinoilla hyväksytyn tarjouksen mukaan. Ruotsissa sähköä saa myytyä kalliilla Saksaan, joka on tehnyt kohtalokkaita virheitä omassa energiapolitiikassaan. Hinta vaikuttaa myös Suomen markkinoilla. Hinta ei siis perustu tuotantokustannuksiin.
Sähköenergian kuukausitason keskihinta sis. alv 24 % on eri vuosina ollut marraskuussa seuraava:
2018: 6,21 snt/kWh
2019: 5,668 snt/kWh
2020: 3,424 snt/kWh
2021: 10,633 snt/kWh
2022: 24,197 snt/kWh
Voidaan sanoa, että sähköenergian hinta on noussut nelinkertaiseksi parin vuoden takaisesta, kun katsoo kuukausitason keskiarvoa. Joulukuun puolivälissä 2022 on seitsemän vuorokauden keskihinta 37,2 snt/kWh. Vuoden 2020 marraskuun kuukausitason keskiarvoon verrattuna se on jo yli kymmenkertainen hinta.
Suomessa on 465.000 pientaloa, jotka lämpiävät sähköllä. Kun tyypillisesti sähkölämmittäjän sähkön kulutus on 18.000 kWh vuodessa sisältäen myös kaiken taloussähkön, niin esimerkiksi 5 sentin hinnalla sähköenergia maksoi 900 euroa vuodessa. Joulukuun 2022 seitsemän vuorokauden keskiarvohinnalla 37 senttiä/kWh vuoden sähköt maksaisivat 6660 euroa. Kesällä kulutus on pieni ja hintakin voi olla pienempi, mutta talvella kulutus on iso ja sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi nostaa hintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että talvikuukauden 2000 kWh saattaa maksaa 50 senttiä/kWh ja se on 1000 euroa yhden kuukauden sähköistä ja vielä siirtomaksu päälle.
Kotitaloudet eivät suinkaan ole ainoita, jotka kärsivät pilviin kohonneesta sähkön hinnasta. Motivan mukaan vuonna 2021 sähkön kulutus jakautui seuraavasti:
koti- ja maataloudet 28 %
palvelut ja julkinen kulutus 25 %
metsäteollisuus 21 %
metalliteollisuus 11 %
kemian teollisuus 7 %
muu teollisuus 5 %
siirto- ja jakeluhäviöt 3 %
Sähkön korkea hinta ajaa kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon samalla, kun yritystoiminta monella toimialalla sekä maataloudessa muuttuu kannattamattomaksi. Ravintolan sähkölasku voi olla 5000 euroa kuukaudessa ja sahat joutuvat lopettamaan toimintansa nykyisillä sähkön hinnoilla.
Suomalaisilla on nyt hätä sähkön hinnan suhteen. Tässä on nyt osoitettava samanlaista päättäväisyyttä kuin koronan leviämisen estämisessä, jossa Uusimaa voitiin sulkea, ravintolat voitiin sulkea ja turismi voitiin lakkauttaa hetkeksi kokonaan. Kun muistaa lähimenneisyydestä nämä rajut perusoikeuksiin puuttumiset, niin on kumma, jos samaan ei pystytä sähkömarkkinoilla, jonka toiminnan seurauksena ihmiset ja yritykset ajautuvat taloudelliseen ahdinkoon.
On turha väittää, että ongelmat johtuisivat Venäjästä. Suomalaisista on tullut uskomattoman hölmöjä vihreän siirtymän myötä, jos energiahuollon huoltovarmuus on kriisissä, kun Venäjä toimii arvaamattomasti Suomen rajojen ulkopuolella.